keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Raapi kepillä verkaa

Lapsena Lissul oli pakkomielle mennä silmät kii moottoritielle Se huus jokainen lähtee ennemmin tai myöhemmin se on totta ja silti mä emmin...

Puolapuiden alla Lissu piti hovia siteeras Madonnaa ja Bon Jovia ja heitti tukkaa se avasi ovia kovia cameliaskeja, tarrakuveja ja minä olin ujoin ja ulkopuolisin pelkäsin elää ja että kuolisin halusit saappaat ja strutsipuuhkan mellakka-aidan ja liikenneruuhkan


ja niin, voi syynä olla aamuyöt tai viini mä jäin mun unelmiini tarrauduin niihin kiinni joo o o o oo maa kiersi aurinkoo





kun oltiin kakskyt päivät oli helpompii joskus Lissu joi pullon codesan compii raapi kepillä verkaa huusi: ei jumalauta tuo salamitoasti ja lärvilauta nelkyt ja Lissu vei leikatut tissinsä lehteen oli nuorempi mies ne kertoi mitä ne on tehneet ja miten ne tuntee maamme lumen ja riitteet sylikkäin kannessa talvisotaliitteen



meni vuodet, ne jonnekin imaistiin Lissu meni kai neljästi naimisiin eläkkeellä se lähti joihinkin outoihin tehtäviin, viidakoihin Minä vuodenaikoja tarkkailin ne oli oudommat kuin aiemmin tuttuudutududuu ja Lissun hautajaisissa kakstuhattaseiskytkaks Minäkin olin tullut jo hauraammaks Olin miettinyt puheen vaikka tiesin etten kehtais pitää sitä siinä puhuttiin tehtaist niitä oli joskus Euroopassakin Mihin vuodet meni ne kadotin




Maija Vilkkumaa: Lissu ja mä (2015)

Video credits: 

Lyrics: 



torstai 24. syyskuuta 2015

TS Opus, se virallinen

 Vieressäni makaa sanomalehden painotalosta tullut liite, jonka kansi koettaa houkutella lukijaa maailman ankeimpaan messuhalliin tutuilla yöpöytäkirjailijoiden potrettikuvilla.

Håkan Nesser, Kari Hotakainen, Liza Marklund, Katja Kettu ja lunnasrahatuomionsa kanssa myyntilukujen nousua odottava Sofi Oksanen patsastelevat näkökentässäni.

Keskellä kuvakavalkaadia, pienesti vasen luomi lurpsuttaen, minua katselee David Lagercrantz. En tunne. Googletan. Ahaa... wikipedia sivistää; "Suomessa Lagercrantz tunnetaan jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovicin elämänkerrasta". Aivan.

"Tulkoon Ruotsi, Kustavi & Saamenmaa".... Turun Kirjamessujen virallinen sotahuuto ei ihan saa minua tanssimaan pöydillä. Avaus on pelkkää kalastelua ja kannen perusteella anti vaikuttaa kaksiselta.

 Syön rokan ja avaan liitteen. Liuta turhanpäiväisiä haastatteluita. Messuohjelma - no se!

"Jokaiselle sunnuntaikävijälle Otava lahjoittaa Volter Kilven teoksen Alastalon salissa!" Täky. En tartu. Varsinkin kun vitsikkäästi viereisellä sivulla yksi kolmesta kysymyksestä Katja Ketulle on:

H: Oletko lukenut Volter Kilven Alastalon salissa?
K: Olen, ja toista kertaa en lue.

Messuohjelman kuvituksena on rivillinen samoja naamoja: Marklund, Oksanen, Lagercrantz, Hotakainen, mutta kuka helvetti on viimeisen naaman mies Waltteri Torikka? Ah, niin sivistymätön minä. Sehän on maikkarin Tähdet, tähdet - televisiosarjan toisen tuotantokauden voittanut baritoni!!

(Tilasiko joku jo yhden bussin lisää kaukopaikkakuntalaisille?)

Voisiko joku painattaa tähän vaikka Joonas Rinta-Kanton Fok_it sarjakuvan stripin, eikä toistaa näitä samoja naamoja, niin kuin minä toistan sanaparia samoja naamoja.



 Perjantain 2.10 ohjelma. Vasemmassa nurkassa komeilee valtion alv-talouden tukipilari, kansan äiti, Riitta Uosukaista astetta vaaleampi versio, tiiliskivitaituri Laila Hirvisaari sekä Putous-mies, joka oli liian homo Tom of Finlandiksi, kansannaurattaja Antti Holma.

Päätä särkee.

Syytän vallitsevaa matalapainetta ja koetan päästä asiaan.

Ruksin punakynällä kaikki ennen klo11 alkavat ohjelmat, Kustavi-Saamenmaa-lavan tarjonnan, lasten ja nuorten tuokiot, Tieto-lavan Turun Yliopiston aamupäivän esitykset sekä slotin "Tulkintoja nykysuomesta". Yhden ohjelman kuitenkin googlasin:

Tieto
klo16.10-16.40
Mike Pohjola (toim.): Mitä Pekka Siitoin tarkoittaa? Haastattelijana Ville Kytönen. Savukeidas.

 Rakas google.


"Pohdintaa Naantalin kuuluisimmasta natsista."

  Kustantaja: Savukeidas



 Äänetön huvittuneisuus valtaa mielen.





Ruksi.

Agricola lava on sullottu täyteen julkkiksia. Skippaan Norman ja Kauheimmat Runot. Jörkkaa kuulin viimeksi Helsinki Lit:issä, hauska mies - ei siinä, mutta nyt annan tilaa muille. Tunna Milonoff ja Riku Rantala ja Mad Success. Junior-Finlandia-voittajat kertovat palkinnon merkityksestä kirjailijanuran kannalta. Ei - ei heitä nyt.

Mutta hänelle suon ilomielin 25minuuttia elämästäni:
Agricola
klo11.45-12.10

Kerstin Lillemor Ekman, tämä ihana 82 vuotias ruotsalainen rantautuu maahamme.

Potrait of Kerstin Ekman / Bo Larsson
Foto: Mikael Grönberg





















Nyt hän, Ruotsin akatemiaan kolmantena naisena -79 valittu, (Ekman lopetti toimintansa akatemiassa vuonna -89, sillä se ei hänen mielestä tukenut Nobelin kirjallisuuspalkinnon myöntäjän arvovallallaan tarpeeksi fatwa-kuolemantuomiota saanutta kolleegaa Salman Rushdieta) kahden August- palkinnon sekä Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon pokannut nainen saapuu kertomaan uusimmasta, ja varmasti myös viimeisestä, uransa päätösteoksestaan Huijareiden paraati. 

Nainen, joka retorisesti kysyy;

  "missä on kertominen, joka ei ole kaupantekoa?"

ansaitsee elämästäni vielä 35 lisäminuuttia

Fiore-lava
klo14.50-15.25
Kirjailijan ja kustantajan yhteistyö. 
Kirjailija Kerstin Ekmanin (Ruotsi), kustantaja Eva Bonnierin (Ruotsi) ja FILI:n johtaja Leena Majander-Reenpään kirjallisuuskeskustelu. Kieli: ruotsi, osin suomi. 

Jos jaksaisi pitää kankkunsa istuimella vielä toiset 40minuuttia, samaiselle lavalle astuisivat Leena Majander-Reenpään lisäksi Frankfurtin kirjamessujen johtaja Juergen Boos sekä kirjailija Juha Itkonen tarkoituksenaan keskustella Finnland.Cool.- projektin saavutuksista. Suomi oli viime vuoden Frankfurtin kirjamessujen teemamaa / Guest of honour 2014.

Tämä voisi ehkä siivittää uusia ideoita Suomi nousuun - hankkeelle kuten Majander-Reenpää on tämän ESS:n artikkelin mukaan jo laittanutkin "vitosvaihdetta silmään" ja lähtee metsästämään He eivät tiedä mitä tekivät - teoksen siivittämänä anglomarkkinoilta kasvua suomalaiseen kirjavientiin.


Fiore lava nousee suosikikseni, googletan naisia jotka saavat peräkkäin armonaikaa lavalla kahdestakymmenestä minuutista puoleentuntiin.



klo12.45-13.05
Haastattelijana: Antti Korhonen

















   klo13.05-13.25
   Tiina Laitila Kälvemark: Karkulahti (WSOY)
   Haastattelijana: Anna-Riikka Carlson

    Annelin kirjoissa on kirjoittanut hyvin Karkulahdesta blogissaan.











Esikoiskirjailijoille haluan antaa aikani.

Teos kustantamo tuo lavalle kaksi uutta naistähteään;



Anu Kaaja: Muodonmuuttoilmoitus
Katja Raunio: Käy kaikki toteen

Ja ennen kuin ilta hämärtää, ehdimme vielä hyvin Kuistille missä esiintyvät
16.15-16.50
Kustantamon kulisseissa.
Toimitusjohtaja Mari Koli (Schildts&Söderströms), viestintä- ja markkinointijohtaja Katja Leino (Gummerrus) sekä kustantaja Touko Siltala (Siltala) kertovat varmastikin työstään.

 Viimeisen näytöksen tarjoaa Suomen Kustannusyhdistys.



 Lopun perjantain voimmekin sitten luuhata apeisiin nurkkiin sijoitetuilla antikvariaattiosastoilla.


keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Unettavat kotimaiset kirjablogistit

Googlehaetutin sanan "kirjablogi". Osumia, klikkauksia, seurattuja blogeja, lisää klikkauksia.
15 vaihtelevaa ruutua sädehtii näytölläni.

Esittelyissä; "rakastan lukuromaaneja, dekkareita, chick-lit:iä, nuorten- ja lastenkirjoja"
(tageissani on 29 luettua Tuija Lehtistä)

(hmm...)

"fantasia-, scifi-, rikoskirjallisuus ja historialliset romaanit kiinnostavat"

(nörtin sivistyksen gaussin käyrä)


Arviolta neljäkymmentä läpileikattua sivustoa. Ohitin vauvat.fi portaalissa ylimieliseksi kehutun Leena Lumen. Ja sen, kenen esittelysitaattina oli katkelma Uppo-Nallesta. 


Havainto 1.

ammattikirjoittajat ovat karkeasti 30+ työelämässä viihtyviä äitejä

urosten osuus kirjoittajista harmillisen vaiteliaat 10%


(mieshelmiblogi äärifiksuille: Hyönteisdokumentti -  "Hypoteesini on että kaikki runous ei ole huonoa proosaa." -hdcanis)




Havainto 2.

Yhteneväisyyksiä postaus rakenteessa on poikkeuksetta enemmän kuin poikkeuksia: 

-Tekstin otsake on joko yhdistelmäparsi; tekijä sekä teoksen nimike tahi pelkkä teoksen nimike. 
-Tekstiin on liitetty kirjan kansikuva, joko kustantajalta copypastettuna tai itse otettuna.
-Loppuun taikka alkuun kirjataan tarvittavat tekniset tiedot; (kustantaja, alkuperäinen nimike, kääntäjä, sivumäärä, kuvittaja, julkaisuvuosi).
-Siteeratut katkelmat ovat lyhyitä.
-Mutu-jauhantaa kirjasta täyttää 80% postauksen luonteesta.




Havainto 3.

 Useimmat kirjablogistit ahmivat tauotta kuluvan vuoden uutuuksia, finlandiasankareita sekä sitä mitä jokin lukuhaaste x vaatii. Rehellisintä dataa löysin Mari A:n kirjablogista jossa mennyt vuosi päätetään joulukuun viimeisenä päivänä listapostaukseen luetuista niteistä. Mari A kertoo montako käännös- ja kotimaista kaunokirjaa on lukenut sekä moniko niistä on menneenä kalenterivuotena painettu ja moniko mies- moniko naiskynäilijän taituruutta.

 Oikean laidan tagilistauksista saa hiukan osviittaa siitä keiden kirjailijoiden teoksia on luettu useammin kuin kerran. Tove Jansson keikkui monella kärjessä ehkä juhlavuoden ehkä fyysisen lukumäärän vähyyden takia. Sivupalkeissa on muutoinkin hyödyllistä tietoa esimerkiksi siitä minkä kustantamon teoksia on luettu eniten. Tästä aiheesta Karo Hämäläinen postasi vastikään jutun Suomen Kuvalehden Kirjailijan päiväkirja -blogissaan ja tiivisti viestinsä suoraselkäisesti: Siltala on kiinnostavin!

Satun luetuissa taasen tuodaan tageissa hyvin esille alla olevia kategorioita: 

PALKINTOJA JA KIRJASARJOJA





Havainto 4. ja päätelmä 5.

Jotta löydät itsellesi sopivan seurattavan lukutoukan käytä siihen omaa aikaasi yksi iltapäivä. Se palkitsee. Ehkä. 

 -> lähde liikkeelle jonkun suositun bloggaajan sivusta, eli jonkin niistä mikä googlessa tulee ensimmäisellä hakusivulla vastaan. Käytä hakusanaa "kirjablogi".  Skippaa Leena Lumi. 
(leena ei seuraa ketään, blogger-infossaan hän rakastaa kaikkia)

-> älä kuluta aikaasi juttujen scrollaamiseen, sormet väsyvät.

 -> mikäli kirjalistauksista ei bloggaajalla ole erillistä linkkiä yläpalkissa, avaa blogiarkistosta aina kalenterivuoden viimeinen kuukausi (esim: joulukuu 2014). Aidolla kirjabloggaajalla on siellä vuotuinen listaus. Kahlaa lista puoliajatuksella läpi tai sukella jos on aikaa.

 -> katso kirjahyllyäsi tai kuvittele sellainen. Laske arvioprosetti niteistä jotka ovat samat sinulla ja bloggaajan luetuissa. (pääsin useimman kohdalla 15% tai alle)

-> jatka blogisivujen avaamista uusiin säteileviin ikkunoihin

-> kunnes/mikäli saavutat n.50% tai sen yli menevän osuman, taputa itseäsi olalle. Mikäli tämä toistuu useammankin blogin kohdalla, voit ryhtyä vaativaksi asiakkaaksi ja tarkastella bloggaajan kirjoitustapaa  saadaksesi käsityksen siitä, puhutteleeko kieliasu juuri sinua.

Unohda koko touhu mikäli pidät paljon science fictionista: Taikakirjaimet - on varmasti paikkasi.
Taikka jos hukuttaudut lastenkirjojen vekkuleihin tarinoihin valitse Sininen keskitie!


Tai, mikäli blogit vituttavat sinua, liity Otavan ja Bonnierin uutten yhteiseen 2015-luvun kirjakerhoon

(aivan...)



niistä neljästäkymmenestä, minä valitsin tämän: Eniten minua kiinnostaa tie

rebel rebel: linn by philip messmann for styleby #33



maanantai 14. syyskuuta 2015

Uinuva mieli



Kolmekymmentävuotiaan silmin tujotan
Narinkkatorilla harhailevia torsoja. 
Valun alas urean hajuisia portaita,
arkkitehdin valitsemien kirkkoelementtien 
takaseinää pitkin. 

En tunnista lajitovereitani. 
En kirkkoon meneviä, sitä karttavia.
Kulmiennuohoojia, katkokävelijöitä.




En osoita mieltäni, en lakkoile, en tunkeudu vastaanottokeskuksiin.
En vastaa jos kysytään.

Ajoittain näen olentoja joista työntyy ulos
laadullinen mieli. Minulla ei ole syytä miksi puhuttelisin heitä.
Tarrausetäisyyden olemassaolo kestää ontuvan sekunnin.
Lipuvat aina ulottumattomiin.

Rohkeuteni on turta.



Haluaisin elää ilman aikarajaa.

Kaatua kypsymättömälle kaurapellolle.

Kääriytyä kokolattiamattoon.

Kotiloitua karikkoon.

Kuihtua kuoppaan ja kusta kultaa.