perjantai 13. marraskuuta 2015

Puh, pah, Suomalainen pelistä pois?

Sitä mitä tapahtuu linnuntietä 397 kilometriä Helsingistä länteen, ei kannata jättää huomiotta.

Pieni, ei monenkaan merkin pituinen uutinen Markkinointi&Mainonnan lähettämän sähköpostiuutiskirjeen mukana havahdutti eilen:

  "Adlibris ryhtyy rakentamaan kirjakauppaketjua"

Se mikä luotiin pilveen, laskeutuu mantereelle.
Se mikä luotiin kivijalkaan, etääntyy ilmakehään.

 Yritysmaailmassa ei tunneta armoa. Vilunkipeliä osataan pelata ja julkilausuttuja, katteettomia lupauksia suolletaan lihamyllystä kuin possua Wotkinsin tehtaalla.

 Bonnier on yksi shakin kuninkaista. Heidän omistamansa MTV on tullut maahamme 50-luvulla, he tulivat ja ostivat Tammen 1996, Sanoma myi heille WSOY:n 2011. He perustivat suomeen Olivia-lehden 2007, Divaanin 2008, Evitan 2010 ja Costumen 2012. Evita haudattiin yt-hengessä 2013, loput kolme osti kilpailija Aller vuonna 2014 ja sarjamurhasi kunkin lehdistä yksi kerrallaan. Olivian viimeinen numero ilmestyi tänä syksynä.

 Bonnier on taktinen. Hyökkäys toteutetaan sotilailla, läheteillä ja hevosilla. Syödään toisen valtion kuningattaret. Jos maaperä ei tunnusta voittoa, peräännytään yhtä nopeasti kuin on tultukin. Raajarikkoiset sotilaat ostaa vastustaja puoleen hintaan.
Rakennetaan Troija, otetaan oppia Ameriikasta, mitä Amazon ensin sitä Adlibris perässä. Soluttaudutaan seuraavaan kohteeseen lähettämällä lähetti edellä. Näytetään mallia omalla pelilaudalla, harjoituskentällä. Tukholmassa on tilaa. Kohta on Helsingissäkin sille, jolla on varaa asettaa nappulansa ruudukkoon. Ja Bonnierillahan on. Ostivathan juuri sen Akateemisenkin.

 Mahtuuko meille Otavan omistaman Suomalaisen Kirjakaupan pelikentälle toinen kirjakauppaketju, joka sanojensa mukaan myy samalla hinnalla jalassa kuin pilvessä? Mahtuu. Mutta silloin Suomalainen joutuu shakatuksi ja häntä uhkaa matitus. Samoin käy Kansalliselle kirjakauppaketjulle Turussa.

 Verkkainen maanantai - postaukseeni tukeutuen, uskaltaisin sanoa Suomalaisen myyvän noin 25% kalliimmalla kuin Adlibris. Kauppa ei myöskään tarjoa kahvilapalveluita, saatikka DNA-henkistä verkko-osto opastusta varttuneimmille asiakkailleen kuten naapurimaan juuri avattu putiikki mainostaa tekevänsä. Onneksi värityskirjat kuulemma tekevät kauppansa, joten pysyy Suomalainenkin leivässä.

 Ja mitä tarkoitin soluttautumisella? Lähetti edellä. Kuka on kuullut naisesta nimeltä Marjo Tuomikoski? Adlibriksen yksi avainhenkilöistä, tituleeraa wikipedia.
Syksyllä 2014 Tuomikoski on nimitetty Adlibris Finlandin toimitusjohtajaksi ja saman vuoden lokakuussa hänen valitaan jäseneksi Kirjakauppaliiton hallitukseen. Ei kukaan häntä ole huomannut, paitsi Ylöjärven Uutiset. 

 Jos nyt olisin Otavan housuissa, tekisin äkkiä jotakin oman ketjuni hintatasolle, ideoisin uusia tapoja lähestyä kuluttajaa, järjestäisin iltaisin lukupiirejä koska kahdeksaltahan liike jo muutoinkin sulkee ovensa. Enemmän vetonauloja, Keekki keikalle ja Antti Holma lausumaan kauheimpia runoja. 

 Tai sitten olisin nöyrä ja myisin myymälät ja henkilökunnan Bonnierille ja toivottaisin Adlibriksen tervetulleeksi maaperällemme.

 Laulaisin Kirkan äänellä:

   Den glider in,
   Den glider in, 
   Den glider in i mål igen.
   Vi ska kämpa, vi ska ge
   alt det vi har.
   Vi ska ta guld igen.


  Tämä on ennustukseni. Jos tämä käy toteen, taputan itseäni olalle ja tarjoan itselleni glögit tähtitortuilla.

  Linnuntie on lyhyt. 

  Olemmehan me sen jo vaateteollisuuden puolella huomanneet.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti