maanantai 2. marraskuuta 2015

Muodonmuuttoilmoitus

Märkäniskainen koditon lähestyy meitä kielellään kolikkopyynnöt,
jolloin Napoleon ottaa taskuistaan lantin ja pienen hajuvesipullon.
Hän asettaa kolikon miehen mustuneille elämänviivoille ja suihkaisee
parfyymipilven tämän rinnuksille. Koditon yskii ja nostaa kätensä silmien
suojaksi.
  Helvetin lesbofriikki!
Poishuojuvan virtsan, hien ja viinan hajuun ujuttautuvat myski ja vanilja.
     (Napoleon)



Rouva Robinsonin hyvinmuodostetuneella tirskuvien lintupäiden
reunustamalla povella lepää medaljonkina kaulaketjussaan korsista
ja höyhenistä rakennettu pesä, ja sen sisällä yksi linnunmuna.
Mikä on tuo muna? Supistaan ja sipistään. Mistä pesä on rakennettu?
Höyhenet ylhäisten ja korret alhaisten rakastajien tyynyistä, kyllä
lesket tiedetään, sihisee eräs rouvista niin, että sylki lähes roiskuu
hänen suustaan.
(Punarinnat)    




Sitten Sylvia nostaa nenältään tahraiset lasit, pyyhkii ne puhtaaksi,
nähdäkseen kirkkaasti anatoimiamiehen kuvan. Tietenkin lihaksisto
pitää esittää miehenä, myös hienoimmat pihvit ovat uroksia.
Härän filee, senkin nauta. Mies liha, nainen rasva.
Tämä on heteroseksuaalinen maailmankuva.
Anatominen mies on pelkkää upeaa lihasta, kuten jumala – ei,
vaan evoluutio on määritellyt. Nahka mieheltä tietenkin puuttuu,
mutta täydellisyyttä ei voi vaatia keneltäkään. Sylvia ei ainakaan
ole täydellinen, hän katsoo alas, käsi puristaa vatsaa.
Sylvia tuntee painoindeksissään yksinäisyyttä ja halua:
nyt on saatava joku mies, melkein kuka tahansa mies, 
ehkä juuri tämä mies.
(Iho)


Kävelen kohti kuudessa rivissä kiiltäviä eväspakkauksia.
Ajattelen persikkakreemiä, mutten kenkään iholla. 
Kolikko sisään. Koneet ovat yksinkertaisia, ne joko 
toimivat tai eivät, tämä toimii. Ristiriidattomuudessaan
tämä toimii, keksipussi putoaa.
   (Matkatyyny)






Madame juoksuttaa Bettien hakemaan suuresta lippaasta
silkkinauhoja, niitä otetaan käteen kolme kerrallaan.
Alaston madame makaa pähkinäpuisella vuoteella ja haluaa
nauhoja liu'utettavan yllään. Bettie sivelee ihoa, aluksi
hitaasti, sitten nopeammin, kunnes hikipisarat juoksevat 
hiirinä hiusrajaan. 
  (Tuhkaa)

Stella Lucia by Camilla Åkrans for Vogue Japan


Anu Kaaja
Muodonmuuttoilmoitus

Esikoisteos
Teos, 2015

HS:n esikoiskirjapalkintoehdokas 2015


Outoja tarinoita, surrealistisia performansseja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti